Sitä käytetään vain hetki suojaamaan ulkopuoliselta uhalta. Korkealaatuisesti valmistettuna ja luontoon joutuessaan sen tuhoutuminen kestää parhaimmillaan satoja vuosia. Kyllä, se on kasvomaski!
– Se on noin 500 vuotta kestävä prosessi. Eli jos vaikkapa Mikael Agricola olisi heittänyt polypropyleenimaskin maahan samalla kun hän vei ABC-kirjaansa painoon, siitä olisi tänäkin päivänä vielä rippeet jäljellä. (Helsingin yliopiston kaupunkiekosysteemitutkimuksen professori Heikki Setälä)
Tuon 500 vuodenkin jälkeen muovijalosteiden kiertokulku luonnossa jatkuu mikropartikkeleina. Mikäli käytetyn kasvomaskin näkee luonnossa ei sitä tulisi paljain käsin korjata pois, vaan esimerkiksi keppiä apuna käyttäen siirtää roskikseen. #lessplastic #muoviton